5 kestävän kehityksen haastetta yrityspäättäjillä nyt

Muutama kuukausi sitten sain kymmeniltä yrityspäätäjiltä ja kymmeniltä kestävän kehityksen ammattilaisilta vastauksia kysymykseen; mitkä ovat heidän haasteensa kestävään kehitykseen liittyen juuri nyt. Ne täsmäävät kansainvälisen ja kotimaisen median mukaisten yrityshaasteisiin. Ohessa viisi kestävän kehityksen haastetta yrityspäättäjillä juuri nyt.

1. Viherpesu ja viherpesusyytösten pelko haastaa yrityspäättäjät

Viherpesu ei kannata. Mutta vastuullinenkaan yritys ei voi viherpesun pelossa olla kertomatta hiilijalanjälkeään, vaikutuksia luontokatoon eikä sitä, mitä se asian eteen tekee.

Yrityksillä on iso haaste edessään. Heidän mainostamansa ilmastotavoitteet, ilman todisteita vaikuttavista toimenpiteistä, katsotaan viherpesuksi. Tämä alkaa olla jo itsestään selvää isoille yrityksille, mutta ei kaikille. Pienemmissä yrityksissä tätä ei välttämättä ole hiffattu. Tarkennan vielä. Ei siis riitä, että viestintäosasto kertoo yrityksen olevan vastuullinen, tai vastuullisuuspäällikkö kertoo, mitä yritys aikoo tehdä. Älä käsitä väärin, nämä kunnianhimoiset hiilijalanjälki- ja luontokatosuunnitelmat on kerrottava. Mutta nyt on myös näytettävä, että mennään eikä meinata.

On pystyttävä osoittamaan, että

• • uskottavat ilmasto- ja/tai luontokatotoimenpiteet on aloitettu,
  • yritys keskittyy kaikkein merkittävimpiin ilmasto- ja luontokatovaikutuksiinsa lillukanvarsien sijaan,
  • yritys on jo tehnyt muutoksia, jotka vähentävät negatiivisia vaikutuksia,

muuten kunnianhimoisetkin tavoitteet saatetaan tulkita vain aikomuksiksi, eli vihrerpesuksi. Miksi? No siksi, että ihmisiä on pitkään johdettu harhaan, eivätkä ihmiset pidä siitä. He eivät ole tyhmiä. He tietävät, että pelkät aikeet eivät muuta mitään, ja että aika alkaa käydä vähiin.

Viherpesusyytöksiltä voi välttyä parhaiten

• • perustamalla teot ja tulokset tieteeseen ja faktoihin
  • raportoitava teot ja tulokset selkeästi, täsmällisesti ja ymmärrettävästi (= ihmisten kielellä).

Lue myös lyhyt vinkkini “vältä viherpesu ota sertifikaatti avuksi”

Raportointi ymmärrettävästi ja ihmisten kielellä on haaste monelle yritykselle. Nyt täytyisi olla avoin ja rehellinen, mikä vaatii rohkeutta ja nöyryyttä. Rohkeus, avoimuus ja nöyryys ovat hyvän johtajuuden perusedellytys. Pelkkä näyttävä vastuullisuusbrandimainonta, ilman näyttöä väittäminen tueksi, kostautuu ennen pitkää.

Harhaanjohtavasta ja epäselvästä vastuullisuusmainonnasta on maailmalla tehty valituksia

Harhaanjohtavasta ja epäselvästä vastuullisuusmainonnasta on maailmalla tehty valituksia viranomaisille ja huomautuksia ja tuomioitakin on jo tullut. Periaatteena on, että ympäristöväitteiden on oltava selviä, täsmällisiä ja ymmärrettäviä. Kuluttajat ovat valppaita ja tulevat huomauttamaan harhaanjohtavista ympäristöväittämistä, kuten tapahtuu nyt valittavat elintarvikkeiden epäilyttävistä terveellisyysväittämistä.

Eikä siinä vielä kaikki. Isoja fossiiliyrityksiä on haastettu oikeuteen ja tuomittu toimenpiteisiin. Myöhemmin ehkä pienempiäkin? Sain yrityksen vastinetta lukiessa tuomitusta yrityksestä hyvin ylimielisen vaikutelman. Ylimielisyys jatkunee niin kauan, kuin taloudellinen tuki fossiilisille polttoaineille jatkuu. Se ei kuitenkaan ole enää itsestään selvää.

 Vastuullisuus on ennemminkin mahdollisuus kuin uhka.

Jos olet toimitusjohtaja, niin ennustan, että jo seuraavaa työpaikkaa tavotellessasi sinulta tullaan kysymään, että mitä kestävän kehityksen toimia olet toteuttanut, millaisia ilmasto- tai miten merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia saitte aikaan. Ei siis kannata jättää yrityksen ilmastoasioita enää seuraavan johtajan harteille.

2. Osaaminen vastuullisuustoimien käytäntöön viennin esteenä

On itsestään selvää, että yrityksen henkilökunnan on osattava tehdä työnsä vastuullisesti. Eli jokainen tarvitsee tietyt perustiedot myös kestävästä kehityksestä. Mutta seuraaviin osaamishaasteisiin kannattaa satsata ensimmäiseksi jos haluaa saada vietyä kestävän kehityksen toimenpiteet käytäntöön;

• • yrityksen asiantuntijoilta puuttuu muutosjohtamistaidot ja/tai
  • yrityksen päättäjiltä puuttuu osaaminen kestävän kehityksen perusteista.

Vihreään siirtymään sopeutuminen edellyttää yrityspäättäjiltä osaamista vähintäänkin kestävän kehityksen perusteista. Muuten johto ei priorisoi ympäristö- ja sosisaalisen vastuun toimenpiteitä riittävän korkealle, eikä asiat etene. Suurilla yrityksillä kestävä kehitys on jo hyvin hallussa ja siihen on panostettu, mutta pienille yrityksille vihreä siirtymä voi tuottaa haasteita. Tätä paikkaamaan on yritys mahdollisesti käyttänyt konsultteja joiden vastuullisuusprojektit jäävät irrallisiksi ja unohtuvat pian arjen muun toiminnan alle. Tai yritys on saattanut palkata ympäristöasiantuntijan tai nimetä kestävän kehityksen päällikön, joilta puuttuu kuitenkin muutosjohtamisen taidot. Siksi heidänkin vastuullisuustyön tulokset jäävät laihoiksi, kun uusia toimintatapoja ei onnistuta integroimaan yrityksen arkeen laajasti ja pysyvästi. Aikaa ja rahaa on kuluu tarpeettomasti.

Näitä väitteitä tukee tekemäni kysely, johon vastasi 119 yrityspäättäjää ja vastuullisuusalan ammattilaista. Vastausten mukaan yrityspäättäjille ympäristövastuu on monimutkainen ja liian vaikea kokonaisuus. He eivät tiedä mistä aloittaa, mihin keskittyä tai miten vakuuttaa muut, kun ei itsekään tiedä asiasta riittävästi.

Vastuullisuusasiantuntijat taas kertoivat työskentelevänsä eri hankkeissa, mutta ne ovat hankekumppaa, jotka eivät tuota pysyvää muutosta. Heillä on vastuuta, muttei valtaa, eivätkä he tiedä miten muuttaa työntekijöiden ja yritysjohdon asenteita, miten viestiä ymmärrettävästi eikä tiedä miten saada ihmiset toteuttamaan tehtyt suunnitelmat. 

3. Ei aikaa eikä rahaa, eli resursseja

Aiempaan viitaten on väistämätöntä, että yritysten on integroitava ekologinen ja sosiaalinen vastuu arjen toimintaansa, sen ilmeisen, eli taloudellisen vastuun lisäksi. Tämä muutos on iso. Se vaatii sekä rahaa, että aikaa. Eikä aikaa ole. Muutos on aloitettava nyt. Yrityskulttuurin, eli toimintatapojen muuttaminen vie vuosia.

Ja miten rajoitus  ja taloudelliset satsaukset? Yritykset saavat rahoitusta helpommin ja edullisemmin investointeihinsa, jos heillä on uskottavat hiilineutraliustavoitteet ja yrityksen toimenpiteet jotka ovat linjassa EU:n vihreän siirtymän tavoitteiden kanssa.

Jos olet PK-yrityksen päättäjä, kannattaa seurata sitä mitä isot yritykset tekevät. Ja tähän on kolme hyvää syytä:

1. 1. Isot pörssiyritykset ovat ottaneet hiilineutraliustavoitteet tosissaan ja tulevat edellyttämään uskottavia tavoitteita myös toimittajiltaan ja ennen pitkää kaikilta yhteistyökumppaneiltaan. Vakuuttavilla vastuullisuustoimenpiteillä tuette myös toinen toistenne liiketoiminnan kehitystä positiiviseen suuntaan.
   2. Lainsäädäntö kiristyy, jotta vihreää siirtymä saadaan etenemään. Suuret yritykset joutuvat tekemään satsauksia joka tapauksessa ja pienempänä yrityksenä kannattaa pysyä ajan tasalla. Jos olette vastuullisia nyt, oletteko sitä tulevaisuudessa? Sillä pelkkä lainsäädännön noudattaminen ei riitä siihen, että voi väittää olevansa vastuullinen yritys. Vastuullisuutta on lainsäädäntöä parempi toiminta.
   3. EU:n taksonomian myötä rahoitusta saavat edullisemmin ja helpommin ne yritykset, jotka pystyvät raportoimaan mitattavia vastuullisuustoimia. Raportointi tietyllä tavalla on välttämätöntä, sillä rahoitus on databisnestä. Suuryritykset raportoivat omia toimenpiteitään ja ennen pitkää heidän täytyy sisällyttää asiakkaidensa ja toimittajiensa päästötietoja omaan raportointiinsa. Tämä siksi että pelkät yritysten suorat päästövaikutukset eivät riitä rahoittajille, myös välilliset päästöt pitää tunnistaa ja raportoida. Siksi näitä tietoja pitäisi pystyä pienempienkin yritysten raportoimaan kysyttäessä ja myyntitarjouksia laadittaessa.

Pankeilla on myös omia rahoituskriteereitä, joiden perusteella se rahoittaa yritysten investointeja. Raportointia tulisi jo kehittää, vaikka raportointivastuu ei taksonomian myötä koskettaisikaan omaa yritystäsi, vielä. Talousosaston porukoiden kannattaa ottaa tämä aihe omaan osaamisen kehittämisen suunnitelmaansa. 

4. Motivoitunut työvoima, työhyvinvointi ja onnellisuustalous.

Jos työhyvinvoinnista ei huolehdita, eikä edistystä tapahdu ilmastotoimissa, se maksaa yritykselle ennenpitkää paitsi maineen myös motivoituneet työntekijät.

Työntekijät haluavat tietysti asianmukaisen korvauksen työstään. Sen lisäksi he haluavat mielekkäät työtehtävät ja vaikutusmahdollisuuden omaan työhönsä, tasapainoa työhön ja vapaa-aikaan sekä uralla etenemisen mahdollisuudet.

Näihin on syytä panostaa, sillä “onnellisuustaloustutkimus”, tai olisiko parempi käännös “tyytyväisyystalous”, kertoo kerta toisensa jälkeen numeroin, että onneton työntekijä ei ole tuottava. Eikä onnellisia, eli motivoituneita työntekijöitä kasva puissa.

Onneton työntekijä ei ole tuottava

Nuori sukupolvi pitää työhyvinvoinnin perusteiden lisäksi yhtenä työpaikan valintakriteerinä yrityksen ympäristömainetta. Työnhakijalle kannattaa kertoa, että hän pääsee osaksi suurempaa tavoitetta; eli hidastamaan ilmastonmuutosta. Se lisää yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden tunnetta, ja se on iso motivaatiota lisäävä tekijä.

Kannattavuutensa varmistamiseksi yrityksen on pyrittävä pitämään paitsi asiakkaat ja toimittajat, myös työntekijänsä tyytyväisenä.